fbpx

Minnan blogi

Teollisuusmatkailu – matkailun seuraava megatrendi

Julkaistu Lounais-Lappi -lehdessä 2.2.2019

Raflaavasta otsikostaan huolimatta teollisuusmatkailussa on jotain kiehtovaa, outoa ja siinä on potentiaalia nousta yhä vahvemmin esiin matkailun osa-alueella. Se on rosoista, siinä on vahva alueen omaleimaisuuden ja aitouden maku ja sen voiteluaineena toimii alueen ihmiset ja osaaminen.

Teollisuuden ja matkailun yhdistäminen ei sinällään ole mitään uutta; sitä on tehty jo kauan. Kukapa meistä ei olisi vieraillut viinitehtailla ja olutpanimoissa tai kiertänyt maatiloja? Yksinkertaisimillaanhan teollisuusmatkailu on alueen elinkeinojen ja vahvuuksien paketoimista ja myymistä palveluiden ja tuotteiden muodossa matkailijoille.

Meri-Lapissa on viime vuonna Kemin kaupungin ja Oili Ruokamon johdolla luotu teollisuusmatkailumalli, joka jakautuu kolmeen osioon myötäillen teollisuusmatkailun perinteistä rakennetta: kulttuuriperintö (alueen historia), arktinen teollisuus (alueen nykypäivä) ja tieteellinen turismi (visioiva tulevaisuus). Nämä kolme osa-aluetta antavat mahdollisuuden tarttua erilaisiin hankkeisiin ja rakentaa uusia, mielenkiintoisia matkailupalveluita vaikka puun, metallinjalostuksen tai kiertotalouden ympärille. Unohtamatta logistiikkaa, kaupan alaa, pienpanimoa, biotaloutta ja kaivoksia.

Millaisia sitten tämän alueen teollisuusmatkailutuotteet voisivat konkreettisesti olla? Esimerkiksi yritysvierailut tai alueen toimialoihin liittyvät työpajat. Yritysvierailu voisi olla yhteistyötä bussiyrityksen, matkaoppaiden, kohdeyritysten, kahvilayrittäjän (tarjoilut) ja paketin myyjän kesken. Työpaja taas esim. puusta tai metallista tehty, jokin omaleimainen, yksinkertainen juttu. Jonka turistit pystyvät valmistamaan nopeasti ja opastus onnistuu jopa ilman yhteistä kieltä.

Teollisuusmatkailua on myös kokonaisen alueen kehittäminen omaksi konseptiksi (esim. Fiskars Village) tai jokin merkittävä, erikoinen nähtävyys tai kokemus (kaivosmuseot maan pinnan alla). Kemissä jäänmurtaja Sampon voisi nähdä pioneeriksi myös teollisuusmatkailussa ja tulokset puhuvat puolestaan; erilainen ja vaikuttava elämys kiinnostaa

Perinteinen Lapin matkailu rakentuu vahvasti tuntureiden, rauhoittumisen, porojen ja joulupukin ympärille. Lappi voi olla myös paljon muuta ja teollisuusmatkailu antaa erittäin mielenkiintoisen ja hyvän lisän koko Lapin matkailutarjontaan.

Ps. Parhaillaan valmistellaan Meri-Lapin teollisuusmatkailuhanketta yhteistyössä MTIn ja Kemin kaupungin kanssa, johon kutsutaan mukaan koko Meri-Lappi. Jos olet kiinnostunut yhteistyöstä hankkeessa, ota yhteys mahdollisimman pian Oili Ruokamo puhelin 040 596 5031

 

Minna Miettunen on digiviestintätoimisto Nuotio Digitalin yrittäjä ja vastaa Kemin Yrittäjät ry:n hallituksessa teollisuusmatkailun ja matkailun yritysyhteistyöstä.

Matkailun ohjelmapalvelujen verkkokauppa-varausjärjestelmät

Matkailu vuonna 2019 tulee olemaan yhä vahvemmin ammattimaisesti johdettu, tuotteistettu ja verkkoon siirtyvä toimiala, jossa myös pienemmät ohjelmapalveluyritykset voivat olla mukana kehityksessä erinäisin tavoin. Nostan tässä kirjoituksessa niistä kolme hyvin erilaista ratkaisua, joihin olen asiakkaiden kanssa tutustunut; Bokun, Comgate/Winres sekä Woocommerce. Muitakin tähän tarkoitukseen soveltuvia verkkokauppa/varausjärjestelmäratkaisuja toki on, esim.  Kouta Varaus, Vello, Magento.

Matkailun ohjelmapalvelujen myynti on tulevaisuudessa myös siirtymässä yhä enemmän ja enemmän kansainvälisten jakelukanavien kautta maailmalle, mutta oman strategian valinta on kiinni monesta seikasta. 

  1.       Bokun.io – islantilaisten verkkokauppajärjestelmä ohjelmapalveluiden järjestäjille

Bokunista puhuttiin paljon viime vuonna. Islantilainen verkkokauppajärjestelmä on kehitetty erityisesti ohjelmapalveluiden tarpeisiin, ja siihen on lisätty vähitellen monia uusia ominaisuuksia. Bokunin etuja on sen matala kustannustaso (0,1% kuukauden myynnistä huolimatta liikevaihdon koosta + maksutapatoimittajan ottama provisio) ja helppo integroitavuus omalle verkkosivulle (luodaan tuotteista widgettejä eli pätkä javascript-koodia, joka lisätään omalle verkkosivustolle).

Omia haasteita tuo Bokunin jatkuva käyttöliittymän muutostyö, joka toki viittaa siihen, että asioita kehitetään (Tripadvisor osti Bokunin keväällä 2018), mutta vie resursseja oppia järjestelmän muutokset. Myös ensikertalaiselle Bokun on haastava. Siellä on paljon pieniä palikoita, jotka pitää olla oikeassa asennossa, että tilaus on mahdollista viedä läpi verkkokaupassa.

Bokun.io on käytössä myös isommilla ohjelmapalvelutarjoajilla kuten Kemin matkailulla.

Tilastoja Bokunin käytöstä meillä ja maailmalla:
Tällä hetkellä käytössä maailmalla: 181
Tällä hetkellä käytössä Suomessa: 11
Trendi: hienoisessa nousussa

  1.       Comgate/Winres – suomalainen verkkokaupparatkaisu hieman järeämpään käyttöön

Comgaten Winres-järjestelmä on Suomessa erittäin yleinen matkailun ohjelmapalvelujenkin verkkokauppa ja käytössä useilla keskusvaraamoilla, matkanjärjestäjillä ja matkatoimistoilla. Ohjelmapalveluiden järjestäjän on mahdollista päästä verkkokauppamyyntiin myös keskusvaraamon kainalossa, emo-organisaation alla, joka myy ja markkinoi ohjelmapalveluja usein alueellisesti tai teemoittain. Yksittäiselle ohjelmapalveluyritykselle Comgaten järjestelmä on vielä turhan järeä, mutta heilläkin on kehitteillä yhden yrityksen tarpeisiin tulevia ratkaisuja.

Esimerkkinä Meri-Lapin matkailulla on käytössä Comgate ja Meri-Lapin mallina onkin ottaa pienet ohjelmapalveluyrittäjät osaksi ekosysteemiä ja viedä palveluita digitaalisesti matkailijoille yhdessä.

Ei tilastotietoja saatavilla ulkopuolelta, asiakkaan omilla sivuilla maininta:
180 asiakasta Suomessa
Trendi: Vahva jalansija Suomen matkailutuotteiden myynnissä

 

  1.       Woocommerce – integrointimahdollisuudet ja räätälöitävyys

Moni matkanjärjestäjä ja/tai ohjelmapalveluyritys hyödyntää omalla WordPress-pohjaisella verkkosivustollaan jotain buukkaus-lisäosaa (esim. Bokunia tai Comgaten järjestelmiä). WordPressiin on kehitetty myös monia erilaisia omia booking-lisäosia, jotka ovat usein wordpress-pohjaisen verkkokauppajärjestelmä Woocommercen päällä.  Erittäin yleinen booking-lisäosa on wp booking calendar.

Jos ohjelmapalveluyrityksellä onkin jo vahva markkinointikoneisto ja brändi jo olemassa ja tarkoituksena vain myydä omia tuotteita esim. aasialaisille, Woocommerce mahdollistaa laajan räätälöinnin ja kaikki mahdolliset maksutavat aina Alipaysta moniin muihin esim. Mobilepayn muotoihin. Omalla myyntikanavalla on toki omat ylläpitokustannukset, mutta myynnistä ei vie ulkopuolinen myyntijärjestelmä omaa osuutta muuta kuin maksutapatoimittajan provikka, joka menee kaikilla verkkokauppajärjestelmillä.

Woocommercea ei ole kehitetty vain matkailun tarpeisiin, joten se häviää matkailulle tyypillisissä ominaisuuksissa muille toimijoille ja vaatii paljon räätälöintiä ja lisäosien asennuksia. Kaikki on toki kustomoitavissa, jos budjetti sen sallii.

Tilastoja Woocommercen käytöstä meillä ja maailmalla:
Tällä hetkellä käytössä maailmalla: noin 3 miljoonaa asennusta
Tällä hetkellä käytössä Suomessa: 457
Trendi: Nousussa yleisenä verkkokauppajärjestelmänä

 

Periaatteena voi sanoa, että yhtä oikeaa ratkaisua ei ole. Ratkaisun valintaan vaikuttaa budjetti, resurssit, kasvuodotukset, ovatko asiakkaat täällä vai maailmalla, myykö vain ohjelmapalveluita vai muitakin, kuten majoitusta jne…

 

 

Ominaisuus Bokun.io Comgate Woocommerce
Sopii myös

yritykselle,  jossa pienet henkilöresurssit

x (x) jos
keskus-
varaamon kautta
Monta maksutapaa x x
x
Myy myös majoitusta (x) ideaali
silti ohjelma-
palveluille
x
Räätälöitävyys x x (verkkokaupan oma
räätälöitävyys hyvä.
Integrointi muualle
vaatii useita lisäosia
ja nostaa budjettia)
Integrointi-
mahdollisuus
kansainvälisiin
myyntikanaviin
x x (x) joko hyödyntäen
olemassa olevia
lisäosia/upotuksia
tai rakentamalla
rajapinnoilla oma
integraatio
Erityisesti
matkailutarpeisiin
kehitetty
x x

Tilastolähteet: www.builtwith.com

5 vinkkiä paikallisen hakukonenäkyvyyden parantamiseen

Jokainen yrittäjä tietää, kuinka tärkeää on olla ”Googlen ekalla sivulla”. Moni testaa sitä heittämällä hakukenttään yrityksen nimen. Tämä ei tietenkään kerro sitä olennaista faktaa eli mitä asiakkaasi etsii, kun hakee palveluitasi. Yksinkertaisin testi on ”palvelu” + ”paikkakunta” -yhdistelmä.

Etenkin jos yrityksesi on paikallinen palveluntarjoaja tai tuotemyyjä, lukaise nämä muutamat vinkit, joilla parannat sijoitustasi Googlen hakukoneessa:

  1.      ”Tekniset” ominaisuudet kuntoon – esim. SSL-suojaus ja sivustokartta

SSL-suojatut eli https-alkuiset, vihreän ”turvallinen”-merkin saavat verkkosivut ovat Googlenkin silmissä luotettavampia ja se näkyy tuloksissa.  Toinen hakukoneoptimointiin sivuston rakenteen kannalta tärkeä elementti on sivustokartan löytyminen sivuilta (voi testata: www.omadomain.com/sitemap.xml tai www.omadomain.com/sitemap_index.xml) . Google käy läpi tämän sivustokartan ja päättelee siitä sivuston rakenteen ja käy sisällön kimppuun.

  1.       Aktiivinen sosiaalinen media

Jos luot yritykselle somesivun, päivitä sitä. Aktiivinen sosiaalisen median yrityssivusto on sellainen, jossa tuotetaan asiakaskunnalleen kiinnostavaa, monipuolista sisältöä eli sisällöistä tykätään, kommentoidaan ja jaetaan. Elävä ja hyödyllinen sosiaalisen median sivu kertoo siitä, että toimija on aktiivinen ja yritys relevantti asiakkailleen, ja Google laskee nämä sosiaalisen median toimet mukaan hakukonenäkyvyyteen. Huolehdi siis, että paikkakunta, puhelinumero, sähköposti ja osoitteesi on merkitty myös Facebook-sivulle. Google huomioi myös nämä tiedot näkyvyydessä.

  1.       Luo My business-profiili

Googlen oma my business -profiili on tärkeää paikalliselle kauppiaalle tai yrittäjälle. Tämä infolaatikko (alla olevassa kuvassa oikealla oleva laatikko kartan kanssa) nousee haussa sivun yläreunaan ja tarjoaa mm. sijaintiedot. My Business -profiilissa on tärkeää, että kaikki tiedot ovat yhteneviä verkkosivujen ja sosiaalisen median kanssa puhelinnumeroista sähköposteihin. Aukioloajat ja omat kuvat lisäävät My Business-profiilin kiinnostavuutta. Tämän lisäksi kun asiakas Googlettaa yrityksen nimeä, My Business-profiili nousee takuuvarmasti aina ykköseksi.

Nuotio Digital My business profiili

  1.     Yhtenäiset tiedot joka paikassa – Pyhä kolminaisuus eli verkkosivut – sosiaalinen media ja My Business -profiili

Kun yrittäjältä löytyvät sekä omat, ajankohtaiset verkkosivut, mielenkiintoinen sosiaalisen median sivu sekä My Business -profiili, yritys on Googlen silmissä vahvempi toimija kuin yritys, joilta puuttuu jokin näistä. Tarkista, että myös kotisivuillasi on merkitty osoitteesi, sähköposti, paikkakunta ja puhelinnumerosi. Ja että muoto on sama kuin muillakin sivuilla. Nämä puuttuvat yllättävän monelta! Googlen kartan upottaminen kotisivulle auttaa myös.

  1. Yrittäjän digitaalinen aktiivisuus       

Kaiken keskellä on yrittäjä itse! Kukaan ei tee asioita puolestasi. Osaava digiyritys tai mainostoimisto voi auttaa sinua rakentamaan onnistuneen näkyvyyden tai verkkosivut, mutta yrittäjän oma aktiivisuus tekee yrittäjästä hakukoneiden silmissäkin voittajan. Päivitä ja hio tuotteidesi kuvausta, niin että ne ovat ajankohtaisia ja hyödyllisiä.

 

Hakukonenäkyvyyden parantaminen: Jari Poikela – Fysiolab JP

Kemiläinen fysioterapeutti Jari Poikela kääntyi Nuotio Digitalin puoleen ja toivoi parempaa läsnäoloa Googlessa. Lokakuussa 2017 hän ei noussut haluamillaan hakusanoilla edes sivulle viisi. Yrityksellä ei ollut omia verkkosivuja. Päättämämme strategian perusteella loimme uuden domain-tunnuksen www.fysiojaripoikela.fi, joka sinällään oli riski ottaa yksi nimi lisää jo paikallisesti tunnetun Fysiolab JP:n päälle. Ammattimaiset kuvat, synkronoidut tiedot sekä somessa, verkkosivuilla että My business -profiilissa edesauttoivat paikallisen hakukonenäkyyvden nopeaa parantamista. Suuri merkitys silti on yrittäjällä itsellään:  yrityksellä on vahva Facebook-sivu mielenkiintoisella ja aktiivisella sisällöillä.

Näin ollen www.fysiojaripoikela.fi nousi tammikuun alussa jo kolmella yleisimmällä toimialan sanayhdistelmällä Googlen etusivulle jopa kärkikolmikkoon. Yrittäjän mukaan asiakaskunnassa on tapahtunut myös muutosta ja on tullut uusia asiakassegmenttejä.

Jos tarvitset apua oman paikallisen hakukonenäkyyden parantamiseen, otathan meihin yhteyttä! 

Minna

 

Roam like at home – verkkovierailumaksut poistuvat EU:n alueella tänään

Julkaistu 15.6. Lapin Yrittäjien blogissa Y-Vinkkeli

Torstai 15.6. voisi olla historiallinen päivä. Siinä missä rahoitusmarkkinoiden vapautuminen 1980-luvulla oli iloista aikaa taloudelle, olisi verkkovierailumaksujen vapautuminen voinut olla digialalle portti uuteen aikaan. Tästä päivästä, 15.6.2017 lähtien uusien EU-sääntöjen ansiosta meidän ei tarvitse toisessa EU-maassa matkustaessa maksaa ylimääräisiä verkkovierailu- eli roamingmaksuja. Sääntö koskee sekä puheluita, tekstiviestejä että datapalveluita. Toisin sanoen maksat Ruotsissa, Kreikassa ja vaikka Espanjassa lomamatkalla saman verran kuin kotimaassasi.

Periaatteessa näin.

Käytännössä huomionarvoista uudessa asetuksessa on sen monimutkaisuus. Suomalainen europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri, joka oli myös lain merkittävimpiä lobbaajia ja eteenpäinviejiä, kertoo blogissaan, että uusi asetus antaa matkaajille mahdollisuuden käyttää ”varsin paljon” mobiilidataa matkoillaan. Operaattoreita on edelleen suojattu erilaisilla poikkeussäännöillä, kuten reilun käytön asetuksella, jotta tappiot eivät kävisi liian suuriksi. Näin ollen puhelut ja tekstiviestit onnistuvat kotimaan hinnoilla jatkossa, mutta mobiilidatassa on edelleen olemassa rajoitteita. Muutokset eivät välttämättä tule myöskään automaattisesti ja käyttäjät saattavat joutua itse kytkemään edullisimman paketin päälle.

Tärkeä on myös huomata, että kyseessä on nimenomaan verkkovierailut. Ei pidempiaikainen vieraan verkon käyttö. Mikä on sitten vierailun määritelmä tässä tapauksessa? Se, että vietät enemmän aikaa kotimaassa kuin ulkomailla. Alappa siinä sitten laskemaan.

Yrittäjille, etenkin matkailulle, datavierailujen poisto suuri mahdollisuus

Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa meille täällä Suomessa ja Lapissa? Ainakin matkailulle se antaa aivan uudet mahdollisuudet. Esimerkiksi sijaintitietojen jakaminen yleistyy maailmalla, etenkin nuoremman polven matkailijat suhtautuvat oman sijaintinsa jakamiseen yhä vähemmän vainoharhaisesti ja enemmän avoimesti. Turistien mobiililaitteet ovat yhä useammin ja useammin mobiiliverkossa kiinni missä ja milloin vain.

Eurooppalainen liikkuu siis työssä ja vapaa-ajalla sujuvasti läpi maanosan ja vapaa mobiilidata mahdollistaa verkon käytön myös wifi-alueiden ulkopuolella. Toisin sanoen me yrittäjät voimme napata turistin virtuaalihihasta kiinni jatkossa myös tien päällä, kaupungin keskustassa tai nähtävyyksien luona.

Jokainen yrittäjä ymmärtää, mitä se voi tarkoittaa yrityksen näkyvyydelle myös yksittäisen yrittäjän kohdalla, jos digitaalinen saavutettavuus on kunnossa. Mitä parempi digitaalinen näkyvyys sitten käytännössä tarkoittaa? Vähintään Google-näkyvyyden perusasiat kuntoon (sijainti, osoitetiedot ja aukioloajat) sekä edistyneemmille kieliversiot verkkosivuille että kohdennettua mainontaa liikkuville matkailijoille. Aluemarkkinointityökaluina toimivat hashtagit myös laulavat herkemmin eri sosiaalisissa medioissa, kun someliipasin on ulkomaalaisillakin herkässä.

Digitaalisen vapaan liikkuvuuden esteet – kohti digitaalista yhtenäistä markkinaa

Lakimuutos on toivottavasti vasta ensiaskel kohti uudenlaista digitaalisuuden vapaan liikkuvuuden tasoa, yhtenäistä digitaalista markkinaa Euroopassa. Paljon on esteitä edelleen ratkottavana täysin vapaan mobiilidatan lisäksi. Vaikka geoblokkaus (Voit jatkossa katsoa vaikka Katsomoa tai Netflixiä myös Kreikan matkalla ilman esteitä) on purettu ihan uunituoreella asetuksella, edelleen esimerkiksi digitaalisten tuotteiden myynti maan rajojen yli on rajoitetumpaa kuin muiden.

Digitaalisen liikkuvuuden esteiden purku on suuri mahdollisuus meille yrittäjille. Yhä suurempi osa uusista, voimakkaan kasvun yrityksistä, on digialan yrityksiä.

Verkkokaupan trendit: 3D-tuotteet ja uudet mahdollisuudet

Oletko yrittäjänä pohtinut verkkokaupan perustamista tai oletko hakenut omalle verkkokaupallesi uutta suuntaa? Faktoja globaalista verkkokaupasta:

  • Kasvun potentiaali on verkossa: verkkokaupan koko on vasta noin 8-15% isojen markkinoiden vähittäiskaupan koosta
  • B2B-verkkokauppa kasvaa kiihtyvää vauhtia
  • Miehissä mahdollisuus: 40% miehistä ostaisi kaiken verkosta, jos mahdollista (vastaava luku naisissa: 33%)
  • Google edelleen rulettaa: verkkokaupan kävijät tulevat Googlen kautta (43%) ja Adwordsin kautta (23%)
  • Kuvien laatu: onhan kuvasi laadukkaita verkkokaupassa? Suurin osa asiakkaista haluaa tarkastella tuotteita isokokoisista kuvista ennen ostopäätöstä.
  • Postituskulut oston este: moni hylkää ostoksen ostoskoriin, jos postitusmaksu on liian korkea. Suomalaisten verkkokauppojen logistiikkakustannuksille tarttis tehdä jotain?

Verkkokauppa siis kasvaa ja kukoistaa. Suomen verkkokaupan kasvu ja kehitys on ollut hitaampaa kuin muualla – kaikki muut Pohjoismaatkin kasvavat nopeammin. Jos suomalaiset eivät osta verkosta vielä innokkaasti, muualla ostetaan sitäkin innokkaammin. Yhä useammat toimialat siirtyvät verkkoon ja lähes mikä tahansa tuote voi menestyä siellä, kunhan oikea kohderyhmä löytyy. Onhan meillä Torniossakin oiva esimerkki Ruotsiin akkuja myyvästä Tornion Akkujen voltpower.se -verkkokaupasta. Akkuja verkosta? Kyllä vain.

Mitkä ovat sitten mahdolliset seuraavat trendit verkkokaupan kehityksessä?

Oletko huonekaluyrittäjä? Tai myytkö sisustustuotteita? Jatka ihmeessä lukemista

3D-mallien käyttö ei ole mitään uutta, mutta aika alkaa vasta nyt olla kypsä aidolle lisäarvolle, mitä 3D-tuotteet voivat tuoda. Pokemon Go -peli toi suuren yleisön tietoisuuteen kesällä lisätyn todellisuuden eli sen, kuinka kameran kautta voidaan tarkastella oikeassa maailmassa olevia virtuaaliobjekteja. Mitä jos tämän siirtää verkkokauppaan? Tuotteita voi tarkastella suoraan paikallaan, oikeassa ympäristössään?

Esimerkiksi huonekalukauppiaille ja muille sisustustuotteita myyvälle yritykselle tässä piilee aivan uusi mahdollisuus ja kilpailuetukin, jos osaa hyödyntää sitä markkinoinnissa. Mitä se verkkokauppiaalta vaatii? Sijoitusta 3D-mallien luomiseen (riittävä osa tuotteista, joko yksi isompi kokonaisuus tai kaikki tuotteet) sekä olemassa olevien mallien lisääminen olemassa oleviin lisättyä todellisuutta hyödyntäviin sovelluksiin. Toinen vaihtoehto on myös 360-kuvan tuottaminen, jolloin jokainen tuote kuvataan 360-ympäristössä ja saadaan tuotteesta joka puolelta helposti tarkasteltava 360-kuva.

3D malli huonekalu

Mitä se käytännössä tarkoittaa? Painiketta esim. valaisimen tai sohvan tuotteen alla: Kokeile, miltä tuote näyttää kotonasi. Kun asiakas painaa painiketta, hän menee sovelluskauppaan, josta sovelluksen voi ilmaiseksi ladata. Jos sovellus on jo olemassa asiakkaan laitteella, asiakkaalle avautuu näkymä suoraan omasta olohuoneesta 3D-malli tuotteesta edessään. Käyttöliittymät ovat jo niin hienoja ja intuitiivisia, että tuotteen asettelu paikalleen on yllättävän helppoa.

Älä unohda markkinoida isosti uutta 3D-verkkokauppaasi

Mitä hyötyä on uudesta ja hienosta verkkokaupparatkaisusta, jos siitä ei kukaan tiedä? Usein verkkokaupan rakentamisessa unohtaa se fakta, että vaikka markkinoissa on kasvunvaraa, kilpailu on pääasiassa globaalia. Eli jos ennen myit 50 kilometrin alueelle tuotteitasi, nyt myyt 50000 km alueelle. Siinä saa päätä raapia useampaan kertaan, että oikea markkina, kohderyhmä ja myynti löytyy.

Jos 3D-kaupan rakentaa ulkoisia sovelluksia käyttäen, oman verkkokaupan alustalla ei ole merkitystä, oli se Woocommerce, Magento tai jokin muu verkkokauppa-alusta. Sijoitus ei vaadi monimutkaisia ja kalliita omia sovelluksia, toki jo valmiiksi teetetyn 3D-tuotteen kannattaa sijoittaa myös omaan verkkokauppaympäristöön tuotekuvaksi. Esimerkiksi WordPressin Woocommerce tukee useita eri 360 -mallien tuotekuvalisäosia, jolloin tuotetta voi pyörittää omassa verkkokaupassakin eripuolilta ympäri ja tarkastella joka puolelta.

Ole ihmeessä rohkea ja lähde hakemaan verkkokauppaan kasvua 3D-maailmasta. Joku muu tekee sen kumminkin.

Minna Miettunen, Nuotio Digital

 

Facebook Workplace – uusi mielenkiintoinen työkalu yrityskäyttöön

Facebook lanseerasi muutama kuukausi sitten yleiseen käyttöön Facebook Workplacen. Aiemmin sivusto kulki nimellä Facebook at Work ja sitä sai testata suljetussa ympäristössä harvat ja valitut.

Facebook Workdplace Työpöytänäkymä

Nuotio Digitalin Mikko haki mukaan ohjelmaan jo varhaisessa vaiheessa, ja lopulta meidät hyväksyttiinkin käyttämään uutta työkalua. Mikko kävi meidän yrityksestä Facebookin vaatiman (Workplacea ei pääse käyttämään ennen kuin tuon videoluennon on kuunnellut) 45 minuutin etäkoulutuksen, minä hyppäsin suoraan kelkkaan.
Mitä ajatuksia ensimmäisten viikkojen kokemuksen perusteella tuosta uudesta työympäristöstä on jäänyt mieleen?

Helppo ottaa käyttöön – kaikille tuttu käyttöliittymäFacebook Workplace Screenshot

Kun yritys on hyväksytty mukaan Workplaceen, jokainen jolla on yrityksen sähköpostiosoite, voi luoda sinne tunnukset – sen kummemin kyselemättä tai selittelemättä. Workplace ei myöskään ole Facebookiin vielä kytköksissä suoraan, mutta taustalla on luonnollisesti integraatioiden mahdollisuus ja APIt eli rajapinnat Workplacen ja Facebookin avautuvat varmasti Facebookin asettamien suunnitelmien mukaisesti.

Usein yrityksessä on suurin ongelma saada käyttäjät mukaan ”jälleen uuden työkalun” käyttöönottoon. Tässä tapauksessa käytöliittymää ei tarvitse enää myydä. Etenkin kun sovelluksen asentaa puhelimeen, tuttuuden tunne on vahva ja Workplacea on intuitiivinen käyttää. Workplacessa ei myöskään – ainakaan vielä, ole mainoksia.

Yrityksillä mahdollisuus kehittää sisäistä kommunikaatiotaan…

Workplacen selkein käyttötapa on erilaisten projektiryhmien hallinnointi. Kuten Facebookin suljetut ja salaiset ryhmät, Workplacessa ryhmät voivat olla projektiryhmiä, joissa voi tehdä jo Facebookissa ennestään tuttuja toimintoja – jakaa asiakirjoja, keskustella, tehdä kyselyitä, lähettää livestriimiä jne…). Isoissa organisaatioissa moni voi olla useissa eri tason ja eri kokoisissa ryhmissä erilaisilla oikeuksilla.

Meillä oli jo ennestään sisäisessä kommunikointikäytössä suljettu Facebook-ryhmä. Nyt olikin sitten luonnollista siirtyä käyttämään Workplacea. Asensimme sekä Workplacen sovelluksen että Workplacen Chat -sovelluksen kännyköihimme, jolloin pysymme viesteistä kartalla myös kännykkään tulevia ilmoituksia seuraamalla.

…ja parantaa organisaatioiden välistä kommunikaatiota

Workplacessa on mahdollista muodostaa yritysten välille ”multicorporation group” -nimellä kulkevia usean yrityksen ryhmiä. Esimerkiksi voimme rakentaa oman asiakkaamme kanssa yhteisen työtilan, jossa jaamme tietoa, kummallakin yrityksellä on näkyvyys vain siihen työtilaan.

Tämä antaa mahdollisuuden uudenlaiseen, tai ainakin laajempaan organisaatioiden väliseen, keskusteluun kuin aiemmin. Kuka tietää, milloin ensimmäinen yhteinen innovaatio syntyy usean yrityksen keskinäisessä aivoriihiryhmässä.

Uusia käyttömahdollisuuksia – moni mahdollisuus vielä auki

Workplace on kehitetty pääasiassa parantamaan yrityksen sisäistä kommunikaatiota. Mutta käyttötapauksia tulee heti monia muita mieleen. Me myös koulutuksia järjestävänä yrityksenä voisimme helposti rakentaa suljettuja, väliaikaisia projekteja, joihin myöntäisimme tiettyn ajan (vaikka viikon) kestävän käyttöoikeuden. Tässä suljetussa projektissa voisimme järjestää etäkoulutuksia helpolla ja tutulla välineellä.

Miten sitten esimerkiksi Outokummun tai Nokian kaltaiset yritykset voisivat parhaiten Workplacea hyödyntää? Käyttöönotto on suurten yritysten kannalta kriittistä. Kaikki eivät voi nähdä kaikkea ja admin-oikeudet tulee olla vain harvoilla ja valituilla. Ongelmia muodostuu varmasti, jos siellä jaetaan tietoa, joka ei sinne kuulu. Vaikka Workplace on luonnollisesti SSL suojattu (https), se ei tietenkään ole salattavan tai arkaluontoisen tiedon jakamiseen oikea paikka.

Kriittikkiä ja kehitysehdotuksia

Maailmalla Workplacea on kritisoitu siitä, että se ei ole keksinyt mitään uutta. Yammerin ja Slackin tapaiset välineet ovat yrittäneet samaa ja mitään ihmeellistä Workplace ei ole tähän tuonut. Toisaalta Facebookilla on jo kriittinen massa, jos se saa ohjattua murto-osankaan siitä käyttämään Workplacea, se on jo voittaja.

Workplace on myös maksullinen; 3 dollaria/käyttäjä (alle 1000 käyttäjää), 2 dollaria / käyttäjä (1000-10000 käyttäjää) ja 1 dollari siitä eteenpäin per käyttäjä. Workplace on ”voittoa tavoittelemattomille organisaatioille” ilmainen.

Meidän yrityksen käytössä Workplace on ensituntumaltaan oiva työväline sekä keskinäiseen kommunikaatioon että asiakkaiden kanssa keskusteluun ”usean yrityksen ryhmissä”. Pienistä puutteista huolimatta odotamme mielenkiinnolla, mitä uusia käyttötapauksia ja -mahdollisuuksia Workplace tulee tarjoamaan.

Ei sattumankauppaa – Digiaika mullistaa markkinoinnin ja myynnin

Tuntuuko nykyään siltä, että digitalisaatio pelkästään sanana uuvuttaa. Kuin syyllistävä pimeä aine, jonka sisältö on tuntematon ja välillä epäilyttää, onko sitä edes olemassa vai onko se pelkkää digiuskovaisten propagandaa? On hyvä pohtia digitalisaatiota oman asiakkaan näkökulmasta – ja millaisia mahdollisuuksia tulevaisuus voi tuoda.

Markkinointi – Pinnan alla automatisoitu moottori, pinnan päällä kissavideoita

Haet apua googlen kautta hopean kiillotukseen ja muutaman viikon päästä olet uusien hopeakorvakorujen omistaja. Mitä tapahtui? Hopeakorujen verkkokauppa on luonut onnistuneen ja automatisoidun markkinoinnin, jossa kauppias on kirjoittanut blogitekstin asiakasta vaivaavaan ongelmaan, saanut sen ensimmäiselle Googlen hakusivulle oikeanlaisilla toimenpiteillä, rakentanut sosiaalisen median kampanjat, jotka hyödyntävät asiakkaan jättämiä jälkiä verkkosivuille. Lopulta Google Adwords ja Google Analytics hyödyntävät ristiin toistensa tietoja ja niiden antamien tietojen puitteissa tiedät, mikä oli se alkuperäinen asiakkaan kosketus sinun yritykseesi ja missä aikaikkunassa hänestä tuli ostaja.

Ostajasta tiedetään yhä enemmän ja enemmän datatasolla. Ostoprosessi onkin pian hyvin pitkälle automatisoitu, hyvin hiottu moottori, joka tuottaa helposti ymmärrettävää dataa. Tämän pureskelu oikeaan muotoon kuluttajalle ja ostajalle onkin haastavampaa. Datamassa tulisi taivuttaa kiinnostaviksi teksteiksi ja kissavideoiksi, jotka edistävät tuotteesi myyntiä.

Myynti – myyjästä tulee yhä useammin asiakaspalvelija

Mitä tapahtuu perinteiselle myynnille? Moni asiakas on tehnyt pohjatyöt jo etukäteen ja kävelee kauppaan vain hakeakseen ennakkoon valitsemansa tuotteen. Myyjä toimiikin yhtäkkiä asiakaspalvelijana, itse myyntityön on tehnyt vertaisverkot. B2B puolellakin voittajia ovat he, jotka ovat markkinoinnin avulla luoneet asiakkaalle tarpeita ja poimivat jo osaksi lämmitellyt asiakkaat omaan portfolioonsa.

Verkkokaupasta yrityksen kivijalka – Asioiden Internet sekoittaa jälleen kaiken

Yhä yleisempää on, että yrityksellä ei ole enää kivijalkaliikettä, vain pelkkä verkkokauppa. Ajatusleikki: Yrittäjä tekee hotelliketjun kanssa sopimuksen muutamasta tuotteesta. Myytävä kenkäpari löytyy hotellin aulan showroomista ja/tai viltti jokaisen superior-huoneen sängyltä. Kun asiakas astuu huoneeseen, infotaulu peilaa aulassa olleita tuotteita. Lopuksi asiakas saa hotellihuoneesta lähtiessä puhelimeensa ilmoituksen, jossa on linkki suoraan verkkokauppaan. Ilmoitus on helppo pyyhkiä pois lukematta – tai sitten asiakkaasta voi tulla ostaja.

Mitä mahdollisuuksia tämä antaa kaikille? “Kivijalkaliikkeet” ovatkin esim. uimahalleja, messuja, urheilutapahtumia, hotelleja… logistiikkaketju muuttuu, tuotteet tulevat asiakkaiden luo.

Markkinointi myynti ja ostokäyttäytymisen muutos voi toki olla myös ahdistavaa. Pään pensaaseen laittaminen ja kehityksestä pois hyppääminen ei kuitenkaan auta, sen sijaan tiedon ja kokemuksen kartuttaminen aiheesta, auttaa ymmärtämään miten itse on markkinoinnin kohteena ja miten kehitystä voisi hyödyntää oman yrityksen markkinoinnissa.

IoT – tuotekeskeisestä ajattelusta palveluratkaisuihin

Digitalist Network -blogin kirjoittaja Ville Tolvanen, digitalisaation ja IoT-ratkaisujen puolestapuhuja, pohtii omassa blogikirjoituksessaan suomalaisen IoT-kulttuurin pistemäisyyttä. Tarkoittaen tällä sitä, että liian usein älykkäät ratkaisut ovat irrallaan olemassa olevasta yritystoiminnasta tai niillä tuetaan liiaksi olemassa olevaa, ei visioida tulevaa. Toisin sanoen älykkäistä ratkaisuista tulee älyttömiä ratkaisuja.

Jos IoT eli esineiden Internet ei ole käsitteenä vielä tuttu, tutustu siihen täällä tai vaikka täällä. Kun puhutaan Suomessa IoT-ratkaisuista, ne ovat usein omaan innovaatioon perustuvia tuotteita, kuten ThingSee, Cozify ja BiiHome. Myös luonnollisesti talonrakennustekniikka on IoT-edelläkävijä, erilaiset ”Smart House” –ratkaisut ovat pitkälle vietyjä kokonaisuuksia, jossa tehokkuus ja käyttömukavuus ovat ratkaisujen perustana. Lapissa teollisuuden lisäksi matkailu on perinteisesti ollut edelläkävijä. Verkkokaupan kehittyminen, tuotteistaminen sekä nyt myös IoT-ratkaisut (esim. Meri-Lapin matkailun sovellus) leimaavat matkailun pioneerimäisyyttä.

Kokeilukulttuuri kuuluu digimaailmaan

Kokonaisratkaisujen lisäksi näen, että pistemäisillä palveluratkaisuilla on merkittävä sija suomalaisessa yritys- ja julkisen sektorin kentässä. Ennen kaikkea kun reaalimaailmaa ja verkkoa lähdetään yhdistämään palveluiden muotoilun tai lean-menetelmien kautta, jolloin palvelukulttuurin ottaminen keskiöön luo ihan uudenlaista tehokkuutta ja asiakkaan kuuntelua. Mielenkiintoista tässä on juuri menetelmän ”kolmikantaisuus”, jossa palvelupolut, joiden ympärille luodaan tekninen toimintaympäristö, rakennetaan yhdessä yrityksen, palvelumuotoilijan (asiakasnäkökulma) sekä teknisen toimittajan kanssa.

Mitä ne ratkaisut voivat olla? Vaikka museoiden näyttelyiden rikastuttaminen 360-kameralla, hotellin palveluiden rikastuttaminen lisätyllä todellisuudella (AR) tai beacon-majakoilla, kontekstisidonnaiset markkinointiratkaisut, julkisten palveluiden helpottaminen jne… Mahdollisuuksia on lukemattomia ja leimaavaa niille on se, että me, digiosaajat emme niitä voi itse keksiä. Lähtökohtaisesti ongelman tai tehostettavan palvelun tunnistaminen lähtee alhaalta ylöspäin eli yrityksestä tai toimialalta, jolloin me tulemme mukaan rakentamaan ratkaisua. Kun tähän yhdistetään oikeanlainen datan kerääminen ja sen tiedon hyödyntäminen, ollaan oikeilla jäljillä.

Innovoidaanko oikein? Onko keisarilla vaatteita?

Asiallinen kysymys on, voidaanko maassa, jossa verkkokauppojen laatu on kohtalainen, digimarkkinoinnin perusosaaminen on vielä lapsenkengissä ja julkisten palveluiden verkkosivut eivät palvele vielä edes aina perustarpeiden osalta, lähteä hakemaan ”seuraavaa tasoa”? Onko IoT-ratkaisut ”leikkiä” ja ”pelejä”, eikä mitään oikeaa? Onko IoT vielä keinotekoisia ja päälleliimattuja ratkaisuja?

Jos emme ole edelläkävijöitä, olemme perästähiihtäjiä: IoT:n ja MaaSin eli Suomessa kehitetyn Mobility as a Service –ratkaisuissa tulisi olla ennen kaikkea rohkea ja kokeileva. Jos valmiita standardeja, ratkaisuja ja pysyviä rakenteita jää odottamaan, saa odottaa vielä vuosia. Eikä yritys siinä tapauksessa voi ainakaan odottaa ratkaisuista itselleen enää kilpailuetua muihin nähden.

Tulevat sukupolvet näkevät omistamisen rasitteena, ja palvelut, käytettyvyys sekä elämykset ovat heillä keskiössä arvoissaan. Kuten Sampo Hietanen, MaaS Globalin toimitusjohtaja toteaa EGovInnovationin artikkelissa: ”The Millenials, they are not into ownership, they are more into usership”. Uudelle sukupolvelle keskiössä on käyttäjyys, ei omistajuus. Kuinka selvitä IoT-voittajaksi? Vaikka ottamalla nämä Solitan kehoittamat 8 askelta.

Minna