fbpx

IoT – tuotekeskeisestä ajattelusta palveluratkaisuihin

Digitalist Network -blogin kirjoittaja Ville Tolvanen, digitalisaation ja IoT-ratkaisujen puolestapuhuja, pohtii omassa blogikirjoituksessaan suomalaisen IoT-kulttuurin pistemäisyyttä. Tarkoittaen tällä sitä, että liian usein älykkäät ratkaisut ovat irrallaan olemassa olevasta yritystoiminnasta tai niillä tuetaan liiaksi olemassa olevaa, ei visioida tulevaa. Toisin sanoen älykkäistä ratkaisuista tulee älyttömiä ratkaisuja.

Jos IoT eli esineiden Internet ei ole käsitteenä vielä tuttu, tutustu siihen täällä tai vaikka täällä. Kun puhutaan Suomessa IoT-ratkaisuista, ne ovat usein omaan innovaatioon perustuvia tuotteita, kuten ThingSee, Cozify ja BiiHome. Myös luonnollisesti talonrakennustekniikka on IoT-edelläkävijä, erilaiset ”Smart House” –ratkaisut ovat pitkälle vietyjä kokonaisuuksia, jossa tehokkuus ja käyttömukavuus ovat ratkaisujen perustana. Lapissa teollisuuden lisäksi matkailu on perinteisesti ollut edelläkävijä. Verkkokaupan kehittyminen, tuotteistaminen sekä nyt myös IoT-ratkaisut (esim. Meri-Lapin matkailun sovellus) leimaavat matkailun pioneerimäisyyttä.

Kokeilukulttuuri kuuluu digimaailmaan

Kokonaisratkaisujen lisäksi näen, että pistemäisillä palveluratkaisuilla on merkittävä sija suomalaisessa yritys- ja julkisen sektorin kentässä. Ennen kaikkea kun reaalimaailmaa ja verkkoa lähdetään yhdistämään palveluiden muotoilun tai lean-menetelmien kautta, jolloin palvelukulttuurin ottaminen keskiöön luo ihan uudenlaista tehokkuutta ja asiakkaan kuuntelua. Mielenkiintoista tässä on juuri menetelmän ”kolmikantaisuus”, jossa palvelupolut, joiden ympärille luodaan tekninen toimintaympäristö, rakennetaan yhdessä yrityksen, palvelumuotoilijan (asiakasnäkökulma) sekä teknisen toimittajan kanssa.

Mitä ne ratkaisut voivat olla? Vaikka museoiden näyttelyiden rikastuttaminen 360-kameralla, hotellin palveluiden rikastuttaminen lisätyllä todellisuudella (AR) tai beacon-majakoilla, kontekstisidonnaiset markkinointiratkaisut, julkisten palveluiden helpottaminen jne… Mahdollisuuksia on lukemattomia ja leimaavaa niille on se, että me, digiosaajat emme niitä voi itse keksiä. Lähtökohtaisesti ongelman tai tehostettavan palvelun tunnistaminen lähtee alhaalta ylöspäin eli yrityksestä tai toimialalta, jolloin me tulemme mukaan rakentamaan ratkaisua. Kun tähän yhdistetään oikeanlainen datan kerääminen ja sen tiedon hyödyntäminen, ollaan oikeilla jäljillä.

Innovoidaanko oikein? Onko keisarilla vaatteita?

Asiallinen kysymys on, voidaanko maassa, jossa verkkokauppojen laatu on kohtalainen, digimarkkinoinnin perusosaaminen on vielä lapsenkengissä ja julkisten palveluiden verkkosivut eivät palvele vielä edes aina perustarpeiden osalta, lähteä hakemaan ”seuraavaa tasoa”? Onko IoT-ratkaisut ”leikkiä” ja ”pelejä”, eikä mitään oikeaa? Onko IoT vielä keinotekoisia ja päälleliimattuja ratkaisuja?

Jos emme ole edelläkävijöitä, olemme perästähiihtäjiä: IoT:n ja MaaSin eli Suomessa kehitetyn Mobility as a Service –ratkaisuissa tulisi olla ennen kaikkea rohkea ja kokeileva. Jos valmiita standardeja, ratkaisuja ja pysyviä rakenteita jää odottamaan, saa odottaa vielä vuosia. Eikä yritys siinä tapauksessa voi ainakaan odottaa ratkaisuista itselleen enää kilpailuetua muihin nähden.

Tulevat sukupolvet näkevät omistamisen rasitteena, ja palvelut, käytettyvyys sekä elämykset ovat heillä keskiössä arvoissaan. Kuten Sampo Hietanen, MaaS Globalin toimitusjohtaja toteaa EGovInnovationin artikkelissa: ”The Millenials, they are not into ownership, they are more into usership”. Uudelle sukupolvelle keskiössä on käyttäjyys, ei omistajuus. Kuinka selvitä IoT-voittajaksi? Vaikka ottamalla nämä Solitan kehoittamat 8 askelta.

Minna